2019-11-12T22:08:28+02:00 Blog Integration Feed Generator https://puukorva.vuodatus.net/ puukorva https://puukorva.vuodatus.net/

http://puukorva.blogspot.com

En siirrä vanhoja tekstejäni sinne, ainakaan vielä, koska muutakin tekemistä tällä hetkellä löytyy ihan riittävästi...

Pahoittelen aiheuttamaani häiriötä, mielipahaa ja kaikkea muuta sellaista, ja toivon, että tulevaisuus ei ainakaan kovin hirveästi olisi huonompi kuin menneisyys. Tosin, se vaatisi jo aika paljon yrittämistä... ;)

Adios. Nähdään tuolla toisaalla. Ehkä.
]]>

2008-01-23T10:51:00+02:00 2019-11-12T22:06:58+02:00 https://puukorva.vuodatus.net/lue/2008/01/2008-01-23-uusia-tuulia puukorva https://puukorva.vuodatus.net/

Alkoi tosiaan Pirkanmaan ammattikorkeakoulun järjestemä 'Konserttiäänentoisto ja kiertuemanagerointi'-kurssi, joka toteutetaan yhteistyössä Akun Tehtaan kanssa. Kuuleman mukaan mitään vastaavaa ei ole Suomessa aiemmin tehty. Käytännössä siis Piramk vastaa tuosta kiertuemanagerointiosiosta ja taustajutuista, kun taas käytännön kalustokoulutus tapahtuu pääasiassa Akun Tehtaalla ja heidän kalustollaan. Mikäs siinä, siellä on kuitenkin hyvä kalusto ja hyvä tiimi. Timo Liski Tehtaalta ja Saarisen Reima sitten Piramkin hankkimana opettajana. Eipä tuosta parempaa opettajaparia voisi oikein edes toivoa. Lisäksi kurssille on eksynyt varsin pätevä ryhmä opiskelijoita, joten kyllä se tästä.

Mutta siis. Nyt vähän tutustuttiin käytännön järjestelyihin ja ihmeteltiin myös äänen ihan perusteita. Sen lisäksi paneuduimme käytettävään D&B:n kalustoon, opettelimme säätämään vahvistimien asetukset kuntoon sekä tekemään tarvittavat jutut etähallinnan kautta. Toki myös pari PA:ta tuli pystytettyä ja niiden kanssa leikittyä. Ja luonnollisesti tuosta syntyi hirveä kilpailu kahden tiimin välillä, kun molempien piti pystyttää toinen puoli kalustosta. Settiin kuului 3*Q1 (yläpää), 3*Q-sub, 1*B2-sub, 1*Q7 (etufilli) molemmille puolille "kuviteltua" lavaa. Niin, ja siis D12-päätteillä mentiin.

Mitähän vielä? Varsin hyvältä vaikuttaa tässä vaiheessa, joten eiköhän me jotain ainutlaatuista saada aikaan kurssin aikana. Sitä vain odotan mielenkiinnolla, kun kurssin vastuuhenkilö lupasi: "Varautukaa sitten siihen, että pari viikkoa ennen konserttia, kun teillä on tekniikan suunnittelu täydessä vauhdissa, tapahtuu jotain." Nii-in, mitähän siellä nyt on keksitty. ;)

*haukotus* Sitten pari päivää koulua ja viikonloppu kuluukin taas tekniikan parissa. Perjantaina Helsinkiin ääntä tekemään Jonzun kanssa ja la-su kuluukin sitten taas Saalemilla TV-jutuissa. Niin, Saalemin TV-kalusto siis lähtee Helsinkiin Sampsan ja Heikin kyydissä, joten lauantaina on sitten normaalia isompi pystytysurakka tiedossa. Odotettavissa on varsin onnistunut setti tuolla Helsingissä, ainakin tekniikan osalta. Mutta tietysti, kaikkea voi aina sattua ja tapahtua, mutta sehän vain kuuluu alaan... :)

Adios. Nyt ei kuvia tule, täytyy katsoa josko seuraaviin kurssipäiviin ottaisi kameran mukaan. Saa nähdä.
]]>

2008-01-23T09:22:00+02:00 2019-11-12T22:07:00+02:00 https://puukorva.vuodatus.net/lue/2008/01/2008-01-21-ja-22-kurssilla-piramk-akun-tehdas puukorva https://puukorva.vuodatus.net/

       n 1: an artistic form of auditory communication incorporating
            instrumental or vocal tones in a structured and
            continuous manner
       2: any agreeable (pleasing and harmonious) sounds; "he fell
          asleep to the music of the wind chimes" [syn: euphony]
       3: musical activity (singing or whistling etc.); "his music was
          his central interest"
       4: (music) the sounds produced by singers or musical
          instruments (or reproductions of such sounds)

dict.org:ista kaivettu tuo pätkä (WordNet 2.0:n määritelmä). Nyt tietysti joku saattaa ihmetellä, että miten tämä nyt taas liittyy mitenkään blogin aihepiiriin, mutta itse asiassa aikasta paljonkin. Aloin nimittäin eilisellä keikalla miettiä oikeasti, että kuinka musiikki määritellään. Oli sen verran kaameaa örinäräimettä varsinkin yhden bändin kohdalla, että ei se oikein vaikuttanut enää edes musiikilta. Tosin, jos luotetaan tuohon neljänteen määritelmään, niin lavalla oli rummut, kitara, basso ja örisijä, joten...

Olen jo pidempään ihmetellyt, että miksi noissa bändijutuissa tuntuu olevan niin vähän yhtään mitään muuta kuin raskasta rokkia/metallia/whatever, eikä juurikaan kevyempää poppia, puhumattakaan Oikeasta Musiikista(tm), kuten jazz/r&b/blues/soul/funk. Niin, hissimusiikkia, kuten eräs henkilö noita nimittää. :) Ilmeisesti sitten räminen soittaminen on niin helppoa, että se onnistuu melkein keneltä vain. Kun vain laittaa tarpeeksi säröä kitaraan, niin on loppujen lopuksi aivan sama mitä soittaa, ei siitä kuitenkaan saa mitään selvää ;)

Olimme siis Jonzun kanssa Valkeakosken kunnan (vai kaupungin?) nuorisotila Aknessa tekemässä ääntä ja valoa bänditapahtumaan. Illan ohjelmassa oli neljä bändiä, ja kyllä siellä nyt aina välillä (etenkin viimeisen bändin kohdalla) alkoi oikeasti olla myös musiikki kyseessä. Tuo viimeinen bändi on kuulemma varsin suosittu Valkeakoskella, ja etenkin tyttöjen keskuudessa. Tosin, osa bändiläisistä soitti ilman paitaa ja kun basistillakin vielä on nännikoru, niin eikös se jo riitä tyttöjen suosion saavuttamiseen? *iiiiso virne*

Tuli kyllä mieleen, että tarttis vissiin jo luoda kolmas (tai no, neljäs) kategoria blogiin kun olin nyt valomiehenä pitkästä aikaa. Hieman se tietysti oli hakusassa, kun ei ole valoja tullut vilkuteltua vuosiin eikä koskaan oikeastaan mitenkään kunnolla. Mutta, itse ainakin huomasin pääseväni paremmin mukaan hommaan mitä pidemmälle ilta meni, tosin, musiikillinen antikin parani illan kuluessa, joten... Niin, eipä se nyt vielä ollut hyvää jälkeä, mutta kuitenkin.

Sinällään kyllä nauratti vähän, kun mä kasasin äänen ja Jonzu valot, ja sitten pääosan keikasta mä tein valoja ja Jonzu ääntä. Eli voisi sanoa, että kumpikaan ei tiennyt miten se oma tontti sitten oli loppujen lopuksi kasattu. ;) Mutta joo, hyvin se meni kuitenkin ja vaihdettiin tosiaan parin viimeisen bändin kohdalla aina jossain vaiheessa settiä vuoroja, niin että mä menin tuhoamaan korvani miksauspöydän taakse ja Jonzu yleisön näön valopöydälle.

Niin, ja ehdittiin muuten olla talven ylikin siellä. Kun mentiin oli ihan vihreänä paikat, alkuroudauksen jälkeen luonto oli ihan talvinen, ja illalla (tai no, yöllä) kaikki oli taas sulanut pois. Varsin pitkä keikka siis.

Tällaista tällä kertaa. Huomenna pääseekin sitten tämä miksaaja taas koulunpenkille. Tai no, enhän nyt oikeastaan koskaan mitään alan kursseja ole käynyt, niin varsin mukava mahdollisuus tämä nyt alkava kurssi. Mutta siitä varmaan enemmän sitten myöhemmin.

Näihin tunnelmiin.

Ja seuraavaksi taas hieman visuaalisuutta.



En tiedä mikä tuo oli, vaikutti hieman puhelinkopilta. Mutta aika söpön värinen kyllä, eikös? :)



Hieman huonolaatuinen kuva, mutta kertoo hyvin kuinka pienestä tilasta todella oli kyse. Tuossa on siis yleisöalue. Tai no, periaatteessa jatkuu vielä kuvaajan selän taakse, mutta eipä siellä paljoakaan ketään ollut, koska se alue jäi tavallaan nurkan taakse.



Tuossa sitten vastaavasti huonolaatuinen kuva lavasta. Eipä sekään ollut koolla pilattu...



Miksauspiste, ja Jonzu säätää....



Jonzua ei kyllä saisi päästää irralleen savukoneen kanssa... ;) No, toisaalta. Viimeinen bändi ja viimeiset hetket menossa.



Illan viimeiset juhlijat.
]]>

2008-01-20T12:49:00+02:00 2019-11-12T22:07:02+02:00 https://puukorva.vuodatus.net/lue/2008/01/2008-01-19-nuorisotila-akne-valkeakoski puukorva https://puukorva.vuodatus.net/

Kasaus sinällään sujui varsin jouhevasti, ja jos en olisi erehtynyt lupaamaan valo-Hessulle kyytiä, niin kotiinkin olisi päässyt lähes ihmisten aikoihin. Viimeisen kerran taisin katsoa kelloa joskus vähän ennen puolta kuutta aamulla, ja herätys oli jo kuitenkin ennen kahdeksaa. Iso kupillinen kuumaa glögiä ja vähän jotain leipää oli pakko yrittää kiskoa mahaan, vaikka pahaa teki, että sai itsensä liikkeelle.

Lava tuolla on vähän ikävän epäsymmetrinen, ja varsin leveä, mistä aiheutuu harmaita hiuksia ääni-ihmisille. Se nimittäin koostuu tanssiosasta, joka on periaatteessa siinä "oikean" lavan kohdalla, ja sitten sen toiselle puolelle (yleisöstä katsoen vasemmalle) tulee bändin paikka. Viime vuonna meillä taisi olla kaiuttimet sijoitettu niin, että jäi koko lava väliin, mutta se on vähän turhan leveä sijoittelu. Keskelle jää varsin paha aukko, ja siihen ei pysty järkevästi laittamaan mitään keskikaiutinta. Nyt sijoitimme kaiuttimet sen tanssilavan kulmiin, jolloinka bändi jäi käytännössä tavallaan PA:n sivuun. Tuo toimi periaatteessa varsin hyvin, mutta hämää vain pahasti kun akustinen mökä tuleekin jostain ihan muualta kuin kahden kaiuttimen keskeltä. Selityksestä ei välttämättä oikein aukea tuo käytännön toteutus, mutta yritän jonkin sopivan kuvan saada sitten tuonne loppuun, jos se vaikka auttaisi. Täytyy nyt vain toivoa, että on sellainen kuva tullut otettua. :) Ei oikein jaksa muistaa kaikkia kuvia, vaikken niitä ottanutkaan kuin ~350 kpl, niin on siinäkin nyt pari kappaletta... Tosin, karkean läpikäynnin jälkeen jäljellä oli enää 115 kuvaa, koska käytännössä otan nuo keikkakuvat useinmiten sarjakuvauksella. Oletettavasti kymmenestä kuvasta ainakin yksi on edes sinne päin onnistunut, että kannattaa harkita säästämistä.

Mutta mitähän muuta. Hyvä porukka oli tekniikkaa toteuttamassa ja muutenkin tuo on varsin mukava tapahtuma, niin mikäs siinä oli töitä tehdessä. Käytännössä tuolla siis on muutama kymmenen tanssiesitystä viikonlopun aikana ja sen lisäksi puheita ja musiikkia. Tänä vuonna oli onneksi vain yksi bändi, niin miksaajan (ja lavapaan roudaajan) elämä helpottui varsin huomattavasti. Leikitettiin taas lapsia perinteisin keinoin, joista toinen tehdään liikkuvalla valolla/valoilla ja toinen videokalustolla, mutta jälkimmäisestä ehkä jopa videokuvaa tuolla myöhemmin. Tuossa valojutussa siis tarvitsee vain laittaa 1-x valoa tekemään sopivaa kuviota lattiaan ja lapset sitten juoksevat valojen perässä tai niitä pakoon, ja hauskaa tuntuu olevan. Eikä tuota tarvitse mainostaa mitenkään, riittää kun ne valot tekevät sitä kuviota lattialla... Mutta, mikäs siinä kun toiset kerran viihtyvät. :)

Ai niin, se tuli huomattua erään näytelmän yhteydessä, että mitä enemmän pystyy olemaan kuuntelematta ohjelman sisältöä silloin kun on miksaamassa, niin sen parempi. Kuinka niin, no, ei ole kovinkaan fiksua jos miksaaja liikuttuu liian paljon näytelmän takia tai alkaa liikaa eläytymään johonkin proggikseen eikä sen takia pysty hoitamaan tehtäväänsä. Tästä kerrasta selvittiin kunnialla, mutta paikoitellen vaati vähän yrittämistä. :)

Kalusto saatiin purettu varsin jouhevasti, ja alkuperäisestä arviosta (4h) oltiin tunti edellä, eli noin kolmessa tunnissa oli kalusto alhaalla ja pakattuna autoon. Mikäs siinä, hyvä näinkin päin. Vielä kun auton purku varastolla sujui varsin mukavasti, niin keikka oli saatu hyvin päätökseen. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Tosin, seuraava keikka onkin sitten oletettavasti aika paljon nihkeämpi. Ilmeisestikin joku nuorisobändihäppeninki, mutta eiköhän siitäkin selvitä hengissä.

Adios. Tällä erää ei nyt tule muuta kummallista tästä keikasta mieleen, mutta jos tulee niin saatan ehkä lisäillä vielä jälkeenpäin. Yritän saada kuvia laitettua lähipäivinä.

Noin. Nyt niitä kuviakin vihdoinkin.



Tästä se taas lähtee. Kello noin 2120 perjantai-iltana.



Pitäähän se nyt roudareilla vähän juotavaa olla... Hessu ja Jussi kuvassa.



Tuota? Hei! Kertoisko joku mikä tämä on!?! Mitä tällä tehdään??? Eihän puukorva tämmöisistä mitään ymmärrä. ;)



Hessu ja uusi lelu. Vielä kun hoksaisi kääntää tuon pöydän oikein päin, niin olisi mahdollista nähdä miltä ne valot siellä lavan suunnalla näyttää...



Ja mihin joutuisi roudari ilman eväitä? Aamupalajuustoa ja valkosipulipatonkia, njami.



Lavan koristeita tms mitä noi nyt sitten ikinä ovatkaan.



Valomiehet leikkii.



Ja mitä on keikka ilman peilipalloa? Onneksi oli noita liikkuvia muutama, niin saatiin tämäkin valaistua...



Men In Black. Juu, miehetkin tanssii. Ja tapahtuman odotetuin ryhmä on kyseessä, kuten myös viime vuonna ja varmaan ollut aiemminkin. En tiedä kun en aiemmin ollut vielä mukana Ilonpäivillä.



Ja tokihan hyvissä bileissä on aina taikurikin paikalla.



Ilmeisesti Heikillä meni hermot Tuomon megafonileikkeihin. Tosin, kello oli jotain 1730 sunnuntai-iltana, ja purku oli melkein ohi, joten... :)



Juuri oikea paikka tuolle mökätoosalle, toimia ovenpidikkeenä. ;)



Niin. Eikös auton määritelmä ole, että 4 rengasta, moottori ja ratti? Toimi tuossa nyt onneksi jotenkin takalaitanostinkin, mutta... Ei sitä uskaltanut juurinkaan sammuttaa kun käyntiin oli saatu. ;)


]]>

2008-01-11T12:19:00+02:00 2019-11-12T22:07:04+02:00 https://puukorva.vuodatus.net/lue/2008/01/2008-01-04-05-ja-06-ilonpaivat-metroauto-areena-tampere puukorva https://puukorva.vuodatus.net/

Paikkana oli siis jälleen kerran Pirkka... äh, krhm, anteeksi, siis Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen D-halli, jossa toteutimme Jonzun, Pasin ja Heikin kanssa yllättäen taas vaihteeksi lastenosaston tekniikan. Niin, ja tapahtumana Unelma Suomesta. Mikäs siinä, helppo keikka oli tiedossa, ja vielä helpommaksi se muuttui allekirjoittaneen osalta sunnuntaiaamun valjetessa, kun päätimme jättää monitoritiskin käyttämättä ja miksata monitorit suoraan FOH:lta. Niin, siis helpommaksi siksi, että olin monitorimiksaajana keikalla mukana. :)

Mutta palataampa asiassa hieman taaksepäin. Sunnuntaina pakkasimme Jonzun kanssa autoa varastolla, ja kun se oli melkein saatu täyteen, Jonzu huomasi kahden väärän valocasen joutuneen kyytiin. Tuumimme siinä sitten vähän aikaa, että puretaanko lasti ja pakataan uudestaan, mutta aika pikaisesti päätimme kuitenkin soittaa Roudaripalvelu Pasille. Pasi oli onneksi lähellä käymässä ja kurvasi sitten hakemaan ne oikeat valocaset. Ongelma ratkaistu.

Sen jälkeen suunta kohti tuota Pirkkahallia (ja kyllä, aion puhua siitä Pirkkahallina vastedeskin, kuten jo taannoin totesin, se nykyinen nimihirviö on ihan kaamea ilmestys), jossa oli odotettavissa pienimuotoinen palaveri tapahtuman johdosta. No, eipä tuolla palaverissa ollut tekniikan osalta mitään hyödyllistä, muille talkoolaisille se enemmänkin oli tarkoitettu. Kävimme myös vähän ihmettelemässä päähallin porukkaa, ja sääliksi kävi kun pääsivät vasta niin myöhään rakentamaan. Yö tuossa varmaan menisi rakentaessa, oli kaikkien mielipide. Lähdettyäni kotiin olivat onneksi saaneet autot tyhjennettyä kalustosta, niin eipä tarvitsisi sitäkään tehdä enää sitten aamulla.

Aamulla huomasimme kaluston siirtyneen mystisesti lastausoven luota hallin vastakkaiseen päätyyn oikealle alueelle. No, mikäs siinä, kivahan se on joskus välttyä laatikoiden työntelemiseltä. Jälkeenpäin kuulimme bändin poikien tehneen tämän hämmästyttävän suorituksen. Kello oli tässä vaiheessa hieman yhdeksän jälkeen. Heikki saapui paikalle joskus 10-11 välillä, ja kertoi heidän tehneen päähallissa hommia 9 asti. Siinä vaiheessa olivat tekniikan muut pojat (ja tytöt) lähteneet hotellille aamupalalle. Pitihän se aamupala syödä vaikkei nukkua ehtinytkään... :)  Päähallissa näytti kuitenkin olevan vielä järkyttävän paljon tekemistä, meillä sen sijaan oli odotettavissa varsin leppoisa päivä.

Kun settiä oli saatu sen verran kasaan, että Pasi pääsi testailemaan kaluston toimivuutta, ilmeni päivän suurin ongelma. Jonzun GL3800 toimi kyllä muuten ihan hyvin, mutta masterlinjaan ei saatu signaalia... Jonkin aikaa asiaa pähkäiltiin, ja vaihdettiin tilalle Pasin GB4. Onneksi jätettiin se monitoritiski tekemättä, niin oli tuo ylimääräinen pöytä... Tuossa GL-sarjassa ilmeisesti jonkinlaisena tyyppivikana ongelmat lattakaapeleissa, niin voi johtua siitä tuo toimimattomuus. Toivottavasti Jonzu ehtisi tuon avata ennen viikonvaihdetta, jolloin onkin jo pykälää isompi keikka.

Mutta eipä siinä, päivä saatiin vedettyä läpi ilman sen suurempia muita ongelmia ja ehdin jopa käydä Saana-Maaritin kanssa vähän kauppoja kiertelemässä kun ei ollut mitään tekemistä välillä. Ohjelmassa meillä oli yksi bändi, ja lähinnä juontoja yms. puhejuttuja. Ohjelma oli suunnattu 7-12 -vuotiaille, joten vilinää kyllä riitti.

Illalla kasaus sujui varsin jouhevasti, mutta ihan tavoitteeseen ei päästy. Kului 1h15min kun kalusto oli lastausovien luona valmiina pakattavaksi ja kello oli tässä vaiheessa 22:17. Tavoite oli ollut 1 tunti. Mutta, ihan kiva kuitenkin tuokin ripeys. Heikki häipyi vain jossain vaiheessa pakkausta, kun kuulemma alkoi jo riittää yksille silmille roudaus siltä erää. No, olihan se ollut hereillä jo sunnuntaiaamusta lähtien, joten sallittaakon tämän kerran. ;) Ja sitten tuli vielä kello 4 aikaan aamuyöstä viestiä, että hyvät pileet oli menossa. Nuoret, ne nuoret...

Pasi ja Jonzu päättivät jäädä vielä ihmettelemään lopputapahtumaan, mutta Saana-Maaritin kanssa suuntasimme jo kotiin. Tosin, kotona totesin, että pakkohan niitä Aura Audion kaappeja on päästä kuulemaan livenä vähän paremmin, ja palasin vielä takaisin hallille ihmettelemään. Paikoitellen kuulosti ihan hyvältä, mutta joissain paikoissa oli aivan järkyttävä soundi. Jotain vaihevirheitä yms muuta kivaa. Kaikista parhaimman kuuloinen paikka oli lavan ihan etukulmalla, joka oli sivufillin alueella. Siinä soundi oli hyvä, ja volume juuri sopiva. Joskus näinkin. Mutta, ilmeisestikin alkoi miksaajalla olla korvat aika väsyneet, kuulosti nimittäin paikoin siltä... Toisaalta, kyllähän sen ymmärtää pitkässä tapahtumassa.

Jutun loputtua päätimme käydä purkamassa Pasin auton tavarat varastolle, kun Jonzu jäi vielä odottelemaan yhtä subbastaan ja muutamaa kalvopidikettään takatrussin par-kannuista. Olivat käyneet päähallin pojat yöllä lainaamassa meiltä, kun olivat unohtaneet ottaa noita riittävästi mukaan... No, sattuuhan sitä paremmissakin piireissä. Ilmeisesti Pasi jäi kuitenkin vielä varastolle odottamaan Jonzua ja auttamaan auton tyhjennyksessä, mutta itse totesin parhaimmaksi livistää siinä vaiheessa. Kello oli kuitenkin varsin paljon (nukkumaan pääsin joskus 3:51) ja aamulla herätys ennen kuutta. Piti nimittäin tuo parempi puolisko heittää töihin, mutta onneksi sen jälkeen sai painua takaisin nukkumaan vielä... :)

Kaiken kaikkiaan ihan onnistunut tapahtuma tekniikan osalta. Toki ongelmia oli, mutta niistä selvittiin. Ja päähallinkin väki vaikutti olevan vielä hengissä, vaikka välillä olivatkin aika stressaantuneen oloisia. Tästä on hyvä jatkaa uuteen vuoteen, joka olkoon entistä menestyksekkäämpi ja keikkaisampi!

Kiitos. Ja anteeksi.



Ja taas näyttää niin turhauttavalta tuo kalustomääräk, vaikka meillä olikin vain ihan vähän mukana.



Catering valmistumassa. Täällä tuli muutama hetki vietettyä päivän aikana...



Aika rankkaa tuo mikkien testaus, kun Pasilta jo käyttösavutkin päässeet pellolle.



Päähallin kamerapojat eivät ilmeisesti ole lapsina saaneet leikkiä tarpeeksi junilla...



Ihan kivoja nuo trusseissa olevat ledinäytöt. Ja hämmästyttävän kirkkaita, ei kestänyt katsoa niitä päinkään salin perältäkään kun täysillä polttivat niitä. Tahtoo! Ai niin, sitten kun pitäisi vielä osata käyttääkin niitä jotenkin järkevästi...



Käyhän se tämä tietysti videotykkitelineestä. Harmi vain, kun ei tykin omistaja antanut ajaa tuohon subbariin signaalia. :(



Ei kyllä löydy joka pojalta (tai tytöltä) näin hienoa työvaloa. Oli kyllä varsin hyvä ostos tuo lediversio tuosta Maglitesta. Kiva lamppu on se.



Hauspändi lasten puolelta.



Ja vielä lopuksi HB isosta hallista.


]]>

2008-01-01T18:02:00+02:00 2019-11-12T22:07:07+02:00 https://puukorva.vuodatus.net/lue/2008/01/2007-12-31-unelma-suomesta-pirkkahalli-tampere puukorva https://puukorva.vuodatus.net/

Mutta, melkein tärkeämpi syy tälle kirjoitukselle on tämä Henry Rollinsin jo legendaariseksi muodostunut kommentti: "Listen to the stage manager and get on stage when they tell you to. Know one has time for the rockstar Bullsh*t. None of the techs backstage care if you're David Bowie or the milkman . When you act like a jerk, they are completely unimpressed with the infantile display that you might think comes with you're dubious status. They were there hours before you building the stage, and they will be there hours after you tearing it down. They should get your salary and you should get theirs.."

Vähän tietysti raakaa kieltä, mutta mielestäni kuvaa varsin hyvin sitä, miten esiintyjien tulisi suhtautua tekniikkaan. En olisi voinut sanoa asiaa paremmin, siksi laitoin tuon tänne.

Tokihan tietysti tekniikan pitää suhtautua esiintyjäänkin oikealla asenteella. Mutta no, se ei aina ole helppoa jos esiintyjä ei ymmärrä mitä on aikuismainen käytös... Ja tällä en nyt mitenkään yritäkään viitata erääseen Suomen musiikkipiirejä parhaillaan kuohuttavaan tapaukseen. ;) Linkkinä nyt vaikkapa tämä Muppalosotilaan blogin teksti

Näin tällä kertaa. Jatketaan säätöjä. Joskus.
]]>

2007-12-02T20:47:00+02:00 2019-11-12T22:07:09+02:00 https://puukorva.vuodatus.net/lue/2007/12/2007-12-02-yleista-saatoa puukorva https://puukorva.vuodatus.net/

Mutta siis, viikonloppu oli varsin tapahtumarikas ja täynnä säätöä, joten josko aloitettaisiin vaikka alusta. Olin perjantaina ajelemassa Jonzun varastolle hakemaan tavaroita, kun kuulin, että Jonzu oli unohtanut koko asian. No, sain sentään tuolla reisulla Ideaparkista ostettua ne pari kirjaa, jotka halusin. Siitä sitten auton nokka kohti Tampereen Matkahuoltoa, josta yksi mahdollisesti ehkä kenties tarvittava kaapeli mukaan. Matkahuollon pihassa tuli viestiä, että seurakunnan varkkiporukka oli vallannut siksi illaksi ylisalin, mutta ajattelin kuitenkin mennä katsomaan, jos kasaus vaikka onnistuisi. Saalemille päästyä oli pakko kuitenkin todeta tilanteen mahdottomuus, kantaa alakertaan ainoastaan jotain pientä, ja painua kotiin masentumaan. Illalla piti toki vielä käydä Jonzun varastolta ne tarvittavat kaapelit. Eli, päivän saldo: 2,5 tunnin ja 50 kilometrin verran ihan turhaa säätöä. Jotenkin oli jo sellainen olo tässä vaiheessa, että mitähän seuraavaksi.

Lauantaiaamu valkeni kauniina. Ja kaikkea muuta kivaa hömpänpömppää. :) Onneksi Sampsa oli luvannut tulla auttamaan mua kasauksessa, vaikka sillä piti olla vapaaviikonloppu, niin ei ollut ihan niin hirveä paniikki päällä. Kalusto oli nimittäin ollut edellisenä viikonloppuna Maata Näkyvissä-festareilla käytössä, ja lisäksi uusia laitteita oli tullut, joten pientä epävarmuutta laitteiden käytöstä ja toiminnasta oli ilmassa.  No, eipä siinä mitään. Roudaus sujui varsin mallikkaasti, ja pari ensimmäistä kameraakin saatiin säädettyä suurin piirtein kuntoon. Mutta sitten viimeisen kameran kohdalla tulikin ongelmia. Kuva oli ihan vaaleanpunainen. Vaikka joulu olikin tulossa, ja ohjelma ajettaisiin joulun aikaan ulos, niin ei tuo silti oikein tuntunut hyvältä idealta...

Muutaman tunnin säätöoperaation jälkeen oli pakko nostaa kädet pystyyn. Kuvat olivat vieläkin vaalenpunaisia, mutta nyt ne olivat suurin piirtein samaan suuntaan kaikki, eli editoinnissa vain sopiva värinkorjaus koko ohjelman päälle, niin hyvä tulisi. Tosin, kameroiden aukkoja ei pystynyt avaamaan täysin auki, vaan aina tarpeeksi säädintä nostaessa kuva värähti ihan kuin olisi hetkellisesti sammunut ja vaalenpunaisuusprosentti kasvoi huomattavasti. Aukkoa pienentäessä taas sama värähdys ja punaisuuden äkillinen väheneminen. Vielä oli ratkaisematta myös se, että kuinka kuvatarkkailija saisi vaihdettua oman monitorinsa kuvaa. Siinä näkyi nimittäin ainoastaan skooppi ja/tai uloslähtevä kuva. Ei kovinkaan mukava tilanne kuvatarkkailijan työtehon kannalta. Todettiin kuitenkin, että näillä nyt pitäisi mennä. Sampsakin joutui tässä vaiheessa poistumaan taistelutantereelta.

Muutakin kuvausväkeä oli jo valunut paikalle ja naureskeltiin vähän tuolle söpölle kuvalle, mutta ei kukaan tainnut oikeasti pitää tilannetta kovinkaan huvittavana. Sen verran epävarmuutta tuo kuitenkin loi ilmaan. Kuvassa ilmeni muitakin ongelmia, mutta onneksi nuo saatiin korjattua vaihtamalla käyttöön tuo Matkahuollosta hakemani kaapeli. Onneksi ehdin sen hakea, muuten olisi voinut alkaa ärsyttää oikeasti. Nytkin kun meinasi olla stressitaso aika korkealla. Yritin vielä viimeiset säädöt tehdä kuviin, mutta ei se lopputulos oikein vakuuttanut.

Markus (eräs kameramiehistämme ja joskus myös ohjaajana esiintynyt) saapui jossain vaiheessa iltapäivää taloon, ja syöksyi ongelman kuultuaan kameroiden säätöjen kimppuun. Pienen ja tuskaisen operaation jälkeen ne olivatkin jo huomattavasti lähempänä haluttua lopputulosta, joten tilanne vähän helpotti. Ja kun Ossikin lopulta keksi missä tuo kuvatarkkailijan vika oli piilossa, niin homma alkoi näyttää varsin hyvältä.

Kunnes sitten kotti h-hetki, ja huomattiin tosiaan, että silloisilla säädöillä ei olisi saatu mitään järkevää aikaan. No, eipä siinä, kun sattui paikalla olemaan kaveri, jolla oli vähän enemmän kokemusta kuvan säätämisestä kuin allekirjoittaneella, niin tuostakin lopulta selvittiin.  Ja loppukuvausten aikana saatiin erittäin hyvää jälkeä aikaan. Vaikka ohjaajamme antavat palautetta kun joku ei toimi, niin kyllä sitten taas vastavuoroisesti asioiden toimiessa ja onnistuessa tulee siitäkin palautetta. Tälläkin kerralla melkein koko tarkaamon henkilökunta hurrasi muutamaan otteeseen. Toivottavasti nyt nuo pätkät ovat sopivassa kohdassa, että ne voi jättää lopulliseen ohjelmaan...

Illalla oli aika väsynyt olo, ja hieman turhautunut, kun ei oikein ollut osannut omia hommiaan kunnolla. Mutta eivät ainakaan vielä olleet potkimassa allekirjoittanutta ulos tiimistä, joten eiköhän se tästä... ;)

Ps. Jos sattuu kiinnostamaan, niin tämä jakso tullee ulos TV7:lta ilmeisesti 27.12. klo 21. Ja sen voi katsoa silloin myös netin kautta, vaatii tosin ilmaisen rekisteröitymisen.

Pps. Ja Onnittelut(tm) Tuomolle ja Minnalle hyvän ratkaisun johdosta! Voitte arvata, että harmitti kun olin päivää ennen hääkutsun saamista lupautunut hoitamaan tämän kerran käyttiksen hommat... Mutta, elämä on joskus tätä.

Loppuun voisin vielä laittaa jokusen kaverin ottaman kuvan aiemmista WakeUpeista, niin myös blogin (mahdolliset) lukijat saavat hieman kuvaa siitä, minkälaista tavaraa tuolla tehdään. Kuvat ovat 6.10. ja 3.11. pidetyistä WakeUpeista, jotka molemmat myös kuvattiin TV7:lle. Kiitokset Kultalan Heikille kuvista!











]]>

2007-11-29T10:27:00+02:00 2019-11-12T22:07:12+02:00 https://puukorva.vuodatus.net/lue/2007/11/2007-11-24-wup-n-kuvaukset-tampereen-saalem puukorva https://puukorva.vuodatus.net/

Salissa odotti pienoinen yllätys. Järjestäjien paikalle toimittama rumpulava olikin Iso(tm). Ainakin siis kun suhteutetaan varsinaisen lavan kokoon. Lavan koko on ehkä jotain 7x8m, ja tuo rumpukoroke vie siitä puolet. Hieman hirvitti, että kuinka kaikkien 5 bändin kitara- ja bassokalusto saadaan piilotet... öö, siis sijoitettua paikalleen.

Tänään on myös onnistuttu valoilla polttamaan sulakkeita. No, se oli toisaalta odotettavissa, koska kuormaa on paikoitellen hieman liikaa. Se vain ihmetyttää, että eilen tuo ei ollut ongelma. Sulakkeiden palaminen siis. Mutta, maailma on ihmeitä täynnä. Ja tietysti eilen oli toinen valomies. Onneksi nyt keikan aikana ei (vielä) ole palanut kertaakaan, nuo tapahtuivat soundcheckien yhteydessä.

Tähän mennessä kaikki on sujunut varsin mallikkaasti. Toiseksi viimeinen bändi lauteilla, ja oikeastaan mitään suurempia ongelmia ei ole ollut. Mitä nyt allekirjoittanut unohti tarkistaa basarimikin sijainnin erään vaihdon yhteydessä. Olivat nimittäin muuttaneet rumpusetuppia enemmän kuin hoksasin... No, onneksi edes loppupuolen biiseihin saatiin se mikki paikalleen. ;) Örinää ja räimettähän tämä on kokonaisuudessa ollut, mutta jos se kerran uppoaa nuoriin, niin mikäs minä olen sitä kritisoimaan. Onneksi kukin saa vapaa-ajallaan valita (melkein) vapaasti mitä kuuntelee. Vielä kun saisi paremman puoliskon vihkittyä jazzin saloihin...

Niin, siis. Jos jotakuta kiinnostaa, bändikattaus on seuraava: Ystävyyden pilvi, Vararengas, Sotahuuto, Lumina Polaris, Vip. Näistä Lumina Polaris oli entuudestaan osittain tuttu, ja Sotahuudostakin olin kuullut, ainakin nimen. Lumina Polariksessa on vielä sellainen nostalginen piirre, että juttelimme oikeastaan ensimmäisen kerran vaimoni kanssa tapahtumassa, jossa mm. he olivat soittamassa... :) Sitä en muista, että oliko Polaris juuri silloin vuorossa vai ei kun juteltiin, mutta kyseessä oli kuitenkin ainakin joissain piireissä legendaarisen maineen saanut DED:n jäähyväiskeikan sisältänyt Koodi '03. Polariksesta huomaa kyllä, että ovat soittaneet tuon 2003 syksyn jälkeen aika monessa paikassa, sen verran tullut lisää kokemusta, ja nyt heidän kanssaan on ilo työskennellä. Ei niin, etteikö myös muiden bändien kanssa, mutta sillä on eroa, onko bändi ollut kasassa 2 kuukautta vai esimerkiksi 5 vuotta...

Hmm... Polaris ollut lauteilla parikymmentä minuuttia, ja vielä olisi aikataulun mukaan jäljellä 50 minuuttia ennen seuraavaa taukoa. No, tuskinpa heillä niin paljoa on materiaalia, eli hyvällä tuurilla pääsee pakkaamaan hieman aiemmin kuin aikatauluun on merkattu. Se olisi varsin luksusta, sillä kotona ollaan kuitenkin joskus 3-4 välillä aamuyöllä... Nyt vain täytyy toivoa, että VIP:n jäsenet ovat jossain lähettyvillä, ja vaihto sujuu ripeästi. Tuossa joutuu kuitenkin taas muuttamaan rumpusetuppia aikasta rankalla kädellä.

Ja nyt tuli mieleen, että se rumpusubbari ei välttämättä olisi ollenkaan huono idea... Käy melkein sääliksi noita monitoreita, kun joutuvat niin kovaan rääkkiin. Etenkin juurikin tuo rumpalin monitori, kun haluavat sitä basaria niin järkyttävän paljon sinne. Tosin, nuo kulmat kyllä ovat nähneet maailmaa niin paljon, että eivät varmaan säikähdä hirveästi. :) Todennäköisesti suuri(n) (?) osa 80-luvun Gospel-bändeistä on ainakin jossain vaiheessa törmännyt noihin. Ainakin sen käsityksen olen saanut.

Siihen olen tyytyväinen, että muistin ottaa korvatulpat mukaan. Ja haaveilen päivä päivältä yhä enemmän kunnon tulpista. Nää kuuset on vähän hankalat kun pitäis luurejakin välillä käyttää... Monitoritiskillä desibelejä noin 100 pintaan (A hidas on käytössä täällä), parin metrin päässä soittajien keskellä varmaan 5 lisää. Tosin, tuo nyt on se RadioShackin halpismittari, mutta eiköhän se todellinenkin lukema muutaman desibelin sisään osu.

Vip lauteilla. Ihan positiivinen yllätys tämä poppoo. Ei niin, että se saisi allekirjoittaneen muuttamaan suhtautumistaan metalliräimeeseen, mutta... ;) Hyvin tuntuu jyräävän, ja soittajat kyllä ilmeisesti muutaman tunnin joskus kiduttaneet soittovehkeitään. On se kumma, mulla on tässä lavan vieressä vilu, ja lavalla näyttää hiki lentävän. Mutta eikös silloin keskiarvo ole ihan sopiva? Jaah, nähtävästi (tai siis kuultavasti) välispiikin mukaan bändi meinasi jättää saapumatta varsinaiselle keikalle. Oli takarengas irronnut 80 km/h vauhdissa kun olivat soundcheckin jälkeen lähteneet vähän ajelemaan. Niin, ja siis sen takia jättää saapumatta, että ilman pätevää kuskia eivät kuulemma välttämättä olisi enää yksissä kappaleissa. Elämä on välillä täynnä yllätyksiä. Jees, viimeinen biisi ennen encorea menossa, eiköhän tästä kohta päästä purkamaankin. Arviolta noin vartin etuajassa. En pistä pahakseni, kuten jo todettu.

Kaiken kaikkiaan muutenkin mennyt varsin jouhevasti monitorointi täällä. Juurikaan ei ole ollut kierto-ongelmia, ja erittäin pienillä muutoksilla selvitty kaikki vaihdot. Toki siis jokainen bändi haluaa omanlaisensa kuuntelun, mutta kun kaikkien bändien kokoonpano on 1-2 kitaraa, basso, rummut ja 1-3 laulua (joko kitaristit/basisti laulaa tai sitten ihan erillinen laulaja), ja bändit ovat käyttäneet ristiin toistensa kamoja, niin mikäs tässä. Enimmillään tullut ajettua monitoreihin 6 kanavaa (3 laulua, 2 kitaraa, basari) ja maksimissaan ollut 5 kulmaa noista 6:sta käytössä. Ainoastaan yhdelle bändille 2 kitarakanavaa ja bassokanava oli omat, muut bändit käyttivät kaikki samoja. Mutta, ihan kiva näinkin. Pelkäsin alunperin paljon pahempaa. Ihan hyvin tähän lavalle myös on mahduttu, pientä säätöä tietysti joutunut tekemään, mutta yllättävän pientä.

No nih, nyt on encore menossa. Josko tästä laittaisi koneen kiinni, ja alkaisi miettiä oman kioskin pakkaamista. 2231 näyttää kello nyt. Saas nähdä kuinka hyvin arvio kotiintuloajasta pitää paikkansa. :)

Tarina jatkuu kotisohvalta kirjoitellen. Purku meni joten kuten, mutta kun olisi ollut vielä yksi osaava käsipari apuna, niin se olisi ollut enemmän kuin bueno. Alkoi vaan olla sen verran väsynyttä, että ei jaksettu pakata autoa kunnolla, ja niinpä jouduimme ottamaan yhden ison muovilaatikon hyttiin. Mutta, kaikki mahtui kyllä onneksi kuitenkin kyytiin.

Niin joo, tulipa sitten kokeiltua yhden räkin kippausominaisuuksia. Eihän siinä muuten olisi ollut mitään vikaa, mutta kun kyseisen pyörällisen räkin päällä oli kaksi muuta räkkiä, ja no, niin... Mutta kuten Jonzu totesi "Caset ovat sitä varten, että suojaavat laitteita pudotuksissa." :) Ei kyllä jaksettu enää varastolla tutkia, että toimivatko nuo kaikki ilmassa lennelleet monitoripäätteet, mutta toivottavasti toimivat. Ei niihin kyllä mitään kovin pahoja kolhuja näyttänyt tulleen, vaikka kivilattia oli varmaan aika kova puolentoista metrin pudotuksen jälkeen.

Paikalliset roudarit (eli siis tapahtuman järjestäjät kavereineen) ihmettelivät huumorintajuamme. Ei siinä oikein muuta voinut kuin todeta, että se on ainoa tapa selvitä selväjärkisenä näistä hommista. Tuntuivat ymmärtävän yskän...

Kotona oltiin ihan liian myöhään (vai aikaisin?) sillä katsoin kelloa viimeisen kerran 0440 ennen pään rojauttamista tyynyyn. Vielä kun paremmalla puoliskolla nousi tuossa aamuyöstä kova kuume, jonka takia jouduin n. tunnin välein heräämään ja hakemaan juotavaa, kuumemittaria yms ja herätys oli lopulta 0930, niin ei liene vaikeaa arvata vireystilaa. Toisaalta, itsehän sitä on työnsä valinnut, aina olisi mahdollista siirtyä täysin virka-aikana oleviin konttorihommiin... ;)

Ja sitten se kuvitus.



Ilmeisesti jollain mennyt hermot kun kitaraständit ovat aina hukassa... Varsin hyvä idea kuitenkin.



Se on kiva miksaajan (tai valomiehen) huomata, että puhuja seisookin lattialla, johon ei ole yhtään suunnattu valoja. No, onneksi näistä nykyisistä pienistäkin taskulampuista irtoaa valoa jonkin verran, niin saa edes vähän puhujan naamaa valaistua... Voihan sen hakuvalon tietysti noinkin toteuttaa... ;)



Jaa miten niin oli taas savua monitoripisteelläkin? No, tällä kertaa oli kuitenkin käytössä ihan riittävän kokoinen pöytä, niin mahtui sille kaikki tarvittavat (=siis läppäri pasianssin pelaamista varten, eiku.... ;)



Huomaa oikeaoppinen(?) haara-asento, mannekiinina Vip, ainakin ilmeisesti.



Joskus tulee näitä ihan kivoja kuvia sattumalta. Kuvassa Lumina Polariksen tai Sotahuudon kitaristi. Korjatkaa jos olen väärässä.



Sotahuuto oli naamioinut oikeastaan kaiken minkä pystyy (vahvistimet, rummut yms). Mikäs siinä, sopii toisaalta kyllä teemaan...



Lumina Polariksen rumpali syvässä sinessä.



Vipin rumpali kokee valaistumisen.

Tällä hetkellä keikkakalenteri ammottaa aika tyhjänä. Vielä on 1-2 TV-kuvausta Saalemilla edessä tänä syksynä, ja ensi vuoden puolella sitten King's Kidsien vuotuinen tapahtuma. Viimeksi toimin ääniohjattuna kaukosäätimenä, saa nähdä mikä tällä kertaa on titteli... :)

Kiitos. Ja anteeksi.]]>

2007-11-21T10:37:00+02:00 2019-11-12T22:07:14+02:00 https://puukorva.vuodatus.net/lue/2007/11/2007-11-10-marraskuun-manifesti-huittinen puukorva https://puukorva.vuodatus.net/

Ensimmäisenä päivänä oli vuorossa Habakuk ja kaksi koulukonserttia. Sali on pienehkö, ja luonnollisestikin toisessa kerroksessa (tosin, onneksi on hissi...), mutta yllättävän hyvä akustiikaltaan. Tai siis, voisi olla paaaaaljonkin pahempi. Lavalla on paljon kankaita roikkumassa, salissa korkeat poikkipalkit katossa, ja ilmeisesti jotain akustiikkalevyn tapaisia koko katon matkalta. Ei paha.

Kommunikaatio-ongelmien takia olimme paikalla liian ajoissa, mutta sehän nyt ei ole ollenkaan huono asia niin päin. Olipa sitten aikaa kasailla ja säätää. Ärsyttää vaan kun ei saanut kunnon läppäriä mukaan, niin eipä sitten oikein voinut mittailla noita monitoreja. No, onhan sitä ennenkin tehty monitorit korvakuulolta... :) Ihan vakavasti jos otetaan, niin ei ne laitteet saisi olla itsetarkoitus, eikä sitä hyvää tulosta saada millään mittalaitteilla aikaan, jos niitä ei osaa käyttää. Niin, ja korva on kuitenkin edelleen se, joka ratkaisee, loppujen lopuksi.

Habakukin kanssa on kyllä varsin mukava tehdä töitä, sen verran asiallisia sällejä on siinä bändissä. Ja kun osaavat vielä kaiken lisäksi soittaa yhteen, niin eihän siinä mitään. Ja musiikkikin on hyvää, ei ole liian räminää ja räiskettä mun makuun. Sellaista saa kuulla ihan tarpeeksi keikoilla muutenkin.

Niin. Mitähän sitten. Kotiin päästiin lähtemään joskus vähän ennen kolmea. Alunperin Jonzun piti viedä mut ensin kotiin ja mennä vasta sitten varastolle antamaan kalustoa eräälle artistille. Pirkkalan ABC:n kohdalla oli kuitenkin jo niin pahasti seisova jono, että todettiin paremmaksi ottaa oikoreitti Lempäälään ja käydä ensin varastolla. Oli todennäköisesti melkein nopeampi reitti sillä tavalla... Kotona olin lopulta joskus vähän ennen kuutta. Sitten vähän kotielämää, Leijonakuningas 3:n katsominen (on muuten hyvä leffa, mutta alkuperäinen Leijonakuningas on parempi olla nähtynä...), ja tutimaan.



Oho, kuinkas sitä näin pääsi käymään, että allekirjoittanut joutui kuvaan. :-o Kuten kuvasta voi nähdä, lava ei ollut mikään järjettömän kokoinen.



Heh, piti taas kokeilla jotain uutta. Tiedä sitten, onko tuossa mitään järkeä?




Kuinkas sattuikaan. Miksaajien puhelimet tuossa, eivätkä kaikki edes ole mitään kytkykauppahärveleitä.



Löytyi tuollainen pieni peilipallo lavalta, niin ajattelin tarjota sitä solistin mikkiin. Kyllä se siinä jonkin aikaa pysyi, mutta jossain vaiheessa keikkaa oli lentänyt Nevadaan.





Ja sitten ne pakolliset keikkakuvat. Taidonnäyte a'la Habakuk.



Jaa miten niin savua? Onneksi ei ollut palohälyttimiä... ;)
]]>

2007-11-18T00:49:00+02:00 2019-11-12T22:07:17+02:00 https://puukorva.vuodatus.net/lue/2007/11/2007-11-09-habakukin-koulukeikka-huittinen puukorva https://puukorva.vuodatus.net/

Launtai sujui myös varsin jouhevasti, ja välillä meinasi alkaa turhauttaa, kun ei ollut mitään tekemistä. Toisaalta, käyttiksen hommissa se on vain positiivista, koska silloin kaikki toimii niin kuin pitää. Se tosin hieman nosti stressitasoa, kun Sampsa joutui kameran taakse, eikä siis olisi kovinkaan nopeasti päässyt auttamaan allekirjoittanutta ongelmien ilmetessä. Mutta, onneksi ongelmia ei juurikaan ilmennyt. Mitä nyt todettiin, että taitaa olla parasta laittaa seuraavalla kerralla oma mikki saliin, niin kuuluu myös videotarkkaamoon kaikki salin tapahtumat, eikä vain ne, mitä ääninauhoittaja muistaa/pystyy meille ajamaan. Niin, ja käyttikselle olisi myös erittäin mukava saada langaton comi. Helpottaisi vian hakua kun pystyisi keskustelemaan muun kuvausporukan kanssa siinä samalla.

Puikoissa oli uusi ohjaaja, jolla ei vielä ollut hirveästi kokemusta. Onneksi kuvamiksaajalla taas oli, niin pystyi auttamaan.  Tosin, ei sitten malttanut pysyä hiljaa myöskään. ;) Noh, se oli välillä aika sekavan kuuloista, mutta taas toisaalta, saatiin loistavaa materiaalia talteen. Toivottavasti se näyttää yhtä hyvältä vielä siinä vaiheessa kun näkee TV:n ruudusta sen...

Mutta, seuraava kerta onkin sitten varsinainen tulikaste, kun Sampsa ei tosiaan ole paikalla. Toivottavasti silloin kalusto toimii ilman ongelmia ja kaikki sujuu hyvin. Toivossa on hyvä elää, sanoi lapamato.

Näihin tunnelmiin.
]]>

2007-11-18T00:48:00+02:00 2019-11-12T22:07:19+02:00 https://puukorva.vuodatus.net/lue/2007/11/2007-11-03-wakeup-in-tv-kuvaukset-tampereen-saalem puukorva https://puukorva.vuodatus.net/