Tällä kertaa oli jopa valomies mukana, kun Heikki oli lupautunut lähteä ihmettelemään. Asian kyllä huomasi, eipä ole koskaan vielä valot toimineet niin hyvin noilla Nastolan keikoilla. :) Vaikka tietysti aina on parannettavaa, niin jo se, että joku keskittyy pelkästään valoihin, parantaa tilannetta ennemmän kuin huomattavasti. Alla on pieni välähdys illan pääesintyjän Oratorion tulituksesta keikalla, näkyypä siinä vähän valojakin ja savua. Jonzun uusi usvakone (joku Unique tms) oli varsin mukava tuttavuus. DMX-ohjaus entisten erillisten epätoimivien ohjauskaapeleiden sijaan on varsin mukavaa ylellisyyttä, ja kun tehoakin löytyy enemmän kuin tarpeeksi, niin...
Seuraavassa yksi kolmesta muusta bändistä. Saanko esitellä, Hiskia, suoraan Nastolasta. Tämä keikka alkoi jo kuulostaa joltain, verrattuna edelliseen sähläykseen Heinolassa, joka tulee olemaan bändin sisäinen vitsi varmaan seuraavien 50v ajan.
Niin, mitähän päivästä vielä kertoisi? Vaikka aikaa olikin ihan kivasti, niin silti tuntui, ettei se taaskaan riittänyt. Tosin, 4 bändin tapahtumat vaatisivat jo melkein ihan oman "lavamanagerinsa", joka pitäisi huolta soundcheckien ja muiden aikatauluista. Ei sitä oikein miksaajan harteille voi jättää, muutenkin on tarpeeksi tekemistä tuossa vaiheessa. Mutta, siitä kuitenkin selvittiin ihan hyvin, kaikesta huolimatta.
Oli vain tullut hieman liian vähän ihan normaaleita sähköjohtoja mukaan, kun unohdettiin ottaa niitä toisesta Jonzulta vuokralla olleesta setistä mukaan. Kyllä nyt äänen sai ihan hyvin kytkettyä, mutta kun oli lediparrejakin taas se 6 kappaletta ja irtolamppuja kanssa muutama, niin meinasi vähiin käydä. Onneksi paikan päältä löytyi jokunen irtoroikka, niin Heikki sai kuitenkin lähes kaikki valot käyttöön.
Muutama kuva vielä paikan päältä. Voisiko rakennus kovin paljoa ankeammalta näyttää, vanhaan teollisuushalliin oli tuo nuorisotila rakennettu. Onneksi ulkokuori ei tässä(kään) tapauksessa kerro kaikkea...
Tosin, eipä nuo sisältäkään kirkkaat valot päällä niin hehkeitä yleensä ole. Oratorion soundcheck tuossa näyttää olevan menossa, oli vain äijillä niin kova kiire katsomaan jotain ihmeen kummaa urheilumuotoa, jossa polvihousuiset hikiset heput kiitävät mustan kumipalan perässä, että se vedettiin aika pikaisesti läpi. Miten niin muka sillä on merkitystä, että Suomen pääsy finaaliin oli kyseessä... No, onneksi ei kaikkea aina tarvitsekaan ymmärtää :)
Ja kun nyt tuli kuvia otettua, niin pitihän se mikseristäkin yksi tänne laittaa. A&H GL3800 on ihan kiva perustiski, kokoisekseen sisältää varsin mukavia ominaisuuksia. Suosittelen tutustumaan, jos joskus tulee vastaan. Jonzu osti tuon mittarisillallisen (ja kalliimman version) kuulemma ihan vain sen takia, että silloin casesta[1] tuli paksumpi ja se pysyy siis paremmin pystyssä. No, uskoo ken tahtoo, on niitä mittareita kuitenkin ihan kiva seurata keikan tiimellyksessä. :)
[1] Case on siis sellainen vanerista alumiinilistoin rakennettu laatikko, joissa lähes kaikki keikkakalusto kuljetetaan. Yleensä iso ja painava, tummanruskea (tai lähes musta) on muotiväri ja pyörälliset varsin mukava keksintö. Isoilla firmoilla nuo on muutamaa standardikokoa pakkaamisen helpottamiseksi, mutta yleensä varsin eri kokoisia. Olemme kyllä joskus miettineet Miksaaja-tetriksen koodaamista autoa pakatessa, sen verran niitä joskus joutuu pyörittelemään... :)
Sitten vielä kuva FOH-aitiosta parvelta käsin, puikoissa Oratorion miksaaja ja Heikki valotiskien takana. Kyllä, luit oikein, meillä oli pari pikku tiskiä mukana, niin sai kaiken tarvittavan ohjauksen taakse.
Purkamisestakin tuli jokunen kuva napattua, tuossa nyt yksi niistä:
Tällä keikalla oli taas auttavia käsiä mukavasti, välillä tuntui jopa siltä, että niitä oli liikaa. Ei auttavissa käsissä sinällään mitään vikaa ole, mutta kun pitäisi jotain osatakin, eikä yksinäisenä miksaajana oikein ehtisi noiden perään katsoa tai opettaa oikeita tekniikoita. Kalusto saatiin kuitenkin pakattua varsin mukavasti, ja suurin osa jopa oikeisiin caseihin oikealla tavalla, niin eihän siinä sitten mitään. Onneksi Nastolassa kuitenkin alkaa olla jo ihan kivasti myös osaavia apukäsiä, olihan nyt muistaakseni viides tai kuudes keikka mulla sinne ihan muutaman vuoden sisällä. Kiitoksia kaikille avusta ja nähdään seuraavalla kerralla taas! :)
Paluumatka sujui varsin jouhevasti raskasjalkaisen pakettiauton kuskin takia ja vähän vielä Jonzun kanssa säädettyämme varastolla oli aika suunnata kotiin. Nukkumaan pääsi joskus puoli kolmen jälkeen, eikä sunnuntaina ollut mihinkään kiire, niin mukava oli kääriytyä oman sängyn lämpöön.
Seuraavaksi taitaa olla vuorossa Nokia-Mission tilaisuus Pirkkahallissa. Saa nyt nähdä mitä siitä härdellistä tulee, aikataulu sentään on jo tiedossa kun sunnuntai-iltana tätä kirjoittelen ja keskiviikkona alkaa rakennus. Vielä kun esiintyjien tiedot saataisiin kokonaisuudessaan... Mutta eikös se nyt olisi jo liikaa vaadittu?
Kommentit