Ehkä ilkeintä liian lyhyiksi jääneissä (yö)unissa on se, että herätessä paleltaa ihan järkyttävän paljon, ja kestää turhan kauan ennen kuin alkaa taas olla lämmintä. Niin, pääsimme siis aloittamaan Ilonpäivien kasauksen vasta illalla, joten pe-la yö jäi vähän turhan lyhyeksi. Ei se 2h unta oikein jaksa innostaa, etenkään kun tietää edessä olevan 2 pitkää päivää. Mutta, kuten jo todettu, niin itsehän olen työni valinnut ;)

Kasaus sinällään sujui varsin jouhevasti, ja jos en olisi erehtynyt lupaamaan valo-Hessulle kyytiä, niin kotiinkin olisi päässyt lähes ihmisten aikoihin. Viimeisen kerran taisin katsoa kelloa joskus vähän ennen puolta kuutta aamulla, ja herätys oli jo kuitenkin ennen kahdeksaa. Iso kupillinen kuumaa glögiä ja vähän jotain leipää oli pakko yrittää kiskoa mahaan, vaikka pahaa teki, että sai itsensä liikkeelle.

Lava tuolla on vähän ikävän epäsymmetrinen, ja varsin leveä, mistä aiheutuu harmaita hiuksia ääni-ihmisille. Se nimittäin koostuu tanssiosasta, joka on periaatteessa siinä "oikean" lavan kohdalla, ja sitten sen toiselle puolelle (yleisöstä katsoen vasemmalle) tulee bändin paikka. Viime vuonna meillä taisi olla kaiuttimet sijoitettu niin, että jäi koko lava väliin, mutta se on vähän turhan leveä sijoittelu. Keskelle jää varsin paha aukko, ja siihen ei pysty järkevästi laittamaan mitään keskikaiutinta. Nyt sijoitimme kaiuttimet sen tanssilavan kulmiin, jolloinka bändi jäi käytännössä tavallaan PA:n sivuun. Tuo toimi periaatteessa varsin hyvin, mutta hämää vain pahasti kun akustinen mökä tuleekin jostain ihan muualta kuin kahden kaiuttimen keskeltä. Selityksestä ei välttämättä oikein aukea tuo käytännön toteutus, mutta yritän jonkin sopivan kuvan saada sitten tuonne loppuun, jos se vaikka auttaisi. Täytyy nyt vain toivoa, että on sellainen kuva tullut otettua. :) Ei oikein jaksa muistaa kaikkia kuvia, vaikken niitä ottanutkaan kuin ~350 kpl, niin on siinäkin nyt pari kappaletta... Tosin, karkean läpikäynnin jälkeen jäljellä oli enää 115 kuvaa, koska käytännössä otan nuo keikkakuvat useinmiten sarjakuvauksella. Oletettavasti kymmenestä kuvasta ainakin yksi on edes sinne päin onnistunut, että kannattaa harkita säästämistä.

Mutta mitähän muuta. Hyvä porukka oli tekniikkaa toteuttamassa ja muutenkin tuo on varsin mukava tapahtuma, niin mikäs siinä oli töitä tehdessä. Käytännössä tuolla siis on muutama kymmenen tanssiesitystä viikonlopun aikana ja sen lisäksi puheita ja musiikkia. Tänä vuonna oli onneksi vain yksi bändi, niin miksaajan (ja lavapaan roudaajan) elämä helpottui varsin huomattavasti. Leikitettiin taas lapsia perinteisin keinoin, joista toinen tehdään liikkuvalla valolla/valoilla ja toinen videokalustolla, mutta jälkimmäisestä ehkä jopa videokuvaa tuolla myöhemmin. Tuossa valojutussa siis tarvitsee vain laittaa 1-x valoa tekemään sopivaa kuviota lattiaan ja lapset sitten juoksevat valojen perässä tai niitä pakoon, ja hauskaa tuntuu olevan. Eikä tuota tarvitse mainostaa mitenkään, riittää kun ne valot tekevät sitä kuviota lattialla... Mutta, mikäs siinä kun toiset kerran viihtyvät. :)

Ai niin, se tuli huomattua erään näytelmän yhteydessä, että mitä enemmän pystyy olemaan kuuntelematta ohjelman sisältöä silloin kun on miksaamassa, niin sen parempi. Kuinka niin, no, ei ole kovinkaan fiksua jos miksaaja liikuttuu liian paljon näytelmän takia tai alkaa liikaa eläytymään johonkin proggikseen eikä sen takia pysty hoitamaan tehtäväänsä. Tästä kerrasta selvittiin kunnialla, mutta paikoitellen vaati vähän yrittämistä. :)

Kalusto saatiin purettu varsin jouhevasti, ja alkuperäisestä arviosta (4h) oltiin tunti edellä, eli noin kolmessa tunnissa oli kalusto alhaalla ja pakattuna autoon. Mikäs siinä, hyvä näinkin päin. Vielä kun auton purku varastolla sujui varsin mukavasti, niin keikka oli saatu hyvin päätökseen. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Tosin, seuraava keikka onkin sitten oletettavasti aika paljon nihkeämpi. Ilmeisestikin joku nuorisobändihäppeninki, mutta eiköhän siitäkin selvitä hengissä.

Adios. Tällä erää ei nyt tule muuta kummallista tästä keikasta mieleen, mutta jos tulee niin saatan ehkä lisäillä vielä jälkeenpäin. Yritän saada kuvia laitettua lähipäivinä.

Noin. Nyt niitä kuviakin vihdoinkin.



Tästä se taas lähtee. Kello noin 2120 perjantai-iltana.



Pitäähän se nyt roudareilla vähän juotavaa olla... Hessu ja Jussi kuvassa.



Tuota? Hei! Kertoisko joku mikä tämä on!?! Mitä tällä tehdään??? Eihän puukorva tämmöisistä mitään ymmärrä. ;)



Hessu ja uusi lelu. Vielä kun hoksaisi kääntää tuon pöydän oikein päin, niin olisi mahdollista nähdä miltä ne valot siellä lavan suunnalla näyttää...



Ja mihin joutuisi roudari ilman eväitä? Aamupalajuustoa ja valkosipulipatonkia, njami.



Lavan koristeita tms mitä noi nyt sitten ikinä ovatkaan.



Valomiehet leikkii.



Ja mitä on keikka ilman peilipalloa? Onneksi oli noita liikkuvia muutama, niin saatiin tämäkin valaistua...



Men In Black. Juu, miehetkin tanssii. Ja tapahtuman odotetuin ryhmä on kyseessä, kuten myös viime vuonna ja varmaan ollut aiemminkin. En tiedä kun en aiemmin ollut vielä mukana Ilonpäivillä.



Ja tokihan hyvissä bileissä on aina taikurikin paikalla.



Ilmeisesti Heikillä meni hermot Tuomon megafonileikkeihin. Tosin, kello oli jotain 1730 sunnuntai-iltana, ja purku oli melkein ohi, joten... :)



Juuri oikea paikka tuolle mökätoosalle, toimia ovenpidikkeenä. ;)



Niin. Eikös auton määritelmä ole, että 4 rengasta, moottori ja ratti? Toimi tuossa nyt onneksi jotenkin takalaitanostinkin, mutta... Ei sitä uskaltanut juurinkaan sammuttaa kun käyntiin oli saatu. ;)