Kävimme sitten eilen maanantaina Jonzun ja muiden Keuruun juhannuskonferenssin äänisäätäjien kanssa pitämässä palaveria tapahtuman meluongelmasta. Virallisesti kyseessä oli musiikkitoimikunnan kokous, mutta olivat kutsuneet meidät ääni-ihmiset mukaan.

Vaikka tapahtuman ohjelma onkin yritetty säätää sellaiseen kuntoon, että eri lavoilla olevat ohjelmat eivät pahasti häiritsisi toisiaan, niin ongelmia on kuitenkin edellisinä vuosina ollut. Kun arviolta 300x400m alueelle tungetaan 4 vähän isompaa lavaa ja x kappaletta pienempiä, ja kaikki noista ovat joko teltoissa tai ulkona, ja lisäksi eri ohjelmia on 3-y kpl/päivässä joka lavalla, niin... Suurin yksittäinen ongelma taitaa olla soundcheckit ja vierailevien (=bändien omien) miksaajien tapa tehdä noita säätöjä, ja erityisesti basari/basso-akseli tunnetusti tuottaa ongelmia. Subbariosaston äänimaailma kun ei kovinkaan hyvin pysädy telttakankaaseen, puhumattakaan siitä että olisi normaalilla kalustolla mitenkään järisyttävän suuntaavaa lajia... Paikalliset miksaajat kuitenkin tuntevat käytössään olevan kaluston sen verran hyvin, että kovin pitkiä säätörupeamia ei tarvitse tehdä, vaikka bändit vaihtuisivat. Toisaalta taas, vaikka vieraileva ääniheppu olisikin kuinka ammattilainen, niin ei se helppoa ole hänellekään hypätä täysin kylmiltään oudon kaluston puikkoihin.

Toivottavasti nyt palaverista oli hyötyä ja yhteiset pelisäännöt tuovat jotain helpotusta asiaan. Täytyy tosin muistaa, että kaikkiahan ei millään voi miellyttää, ja varsinkin kun tapahtuman ikähaitari on 0-100v (no joo, ehkei ihan 100-vuotiaita kovin usein nähdä, mutta siis koko perheen tapahtuma kuitenkin) ja yleisön musiikkimaku liikkuu akselilla punk-urkuharmooni (käytännössä siis täysin laidasta laitaan), niin tehtävä ei ole kovinkaan helppo. :)

Kaikkihan ovat varmaan kuulleet jo hiilidioksidipäästökaupasta, mutta kovinkaan monelle ei varmaan ole melupäästökauppa tuttu termi, saastettahan se melusaastekin kuitenkin on. :) Tuli sellaistakin ihan pilke silmäkulmassa mietittyä, kun jonkinlainen yhteinen dB-raja otetaan käyttöön, mutta lavojen vaatimukset ovat niin erilaiset. Meillä suurimman metelin aiheuttavat huutavat lapset (97dBA slow mitattuna miksauspisteestä lasten selän takaa n. 5-10m päässä suurimmasta lapsikeskittymästä) ja musiikista tuleva meteli on lähes poikkeuksetta reilusti <90dBA slow, mutta taas naapurilavalla rokkibändien ja mikserin sijainnin takia meteliä tulee enemmän. "Virallinen" mittauspiste nimittäin sijoitetaan salimikserin luo, jotta miksaajan olisi helpompi seurailla lukemia. Käytännössä siis homma hoidetaan niin, että tapahtuman "virallisen" mittarin avulla käydään "kalibroimassa" jokaisen paikan oma mittari ja tuon oman mittarin avulla sitten seuraillaan tilannetta jatkuvasti. Eli jos oma mittari näyttää 92 dBA slow kun virallinen näyttää 94 dBA slow (jos oletetaan rajaksi tuo 94) niin sitten rajana on omalla mittarilla luonnollisesti tuo 92. Eihän tämä nyt mitenkään maailman viksuin tapa ole (eikä myöskään äärimmäisen luotettava), mutta ajattelimme nyt kokeilla tällä tavalla tänä vuonna ja katsoa sitten tilannetta uudestaan. Mietin kyllä itse, että voisi yrittää saada oman Smaart-kaluston kalibroitua ihan oikeasti, niin saisi sitten meidän lavamme osalta ihan kunnolliset dB-logit talteen koko tapahtuman ajalta. Pitäisi vaan jostain löytää kalibraattori...

Hmm.... Seuraava keikka olisi lauantaina Nastolassa ja ohjelmassa on erinäinen kasa metalliräminämusiikkia. Saa nähdä mitä siitäkin tulee, pahaa nimittäin pelkään, että tila on ihan liian pieni ja muutenkin kauhea. Onneksi edes yhdellä bändillä on oma miksaajansa mukana, niin voi edes osan keikasta istua tulpat korvissa. ;) Mutta siitä juttua joskus sitten myöhemmin lisää.